Kirjoittajatiimimme päätti rohkeasti avautua omista kokemuksistaan vaihdevuosista.
Maria – sisäisestä taistelusta arvostamiseen
Vaihdevuodet saivat minut tuntemaan, että naiseuteni valui pois kuin hiekka sormieni lävitse, muuttaen minut tuntemattomaksi itselleni ja kenties myös maailmalle.
Kun ensimmäiset merkit vaihdevuosista alkoivat hiipiä elämääni, en ollut valmis. Olin kuullut tarinoita, mutta kuvittelin, ettei se olisi niin paha. Vaihdevuosien alkaminen oli kuitenkin kuin astuisi tuntemattomaan maailmaan ilman karttaa. Kuukautiset, jotka olivat olleet osa elämääni niin pitkään, loppuivat. Se tuntui ensin vapauttavalta, mutta pian ymmärsin, että se symboloi myös jotain suurempaa: naiseuteni ja hedelmällisyyteni loppua.
Kehossani tapahtui muutoksia, joita en tunnistanut omakseni. Kuumat aallot yllättivät minut keskellä yötä, hikoilin kuin maratonjuoksija lepotilassakin, ja mielialani heittelivät kuin vene myrskyisällä merellä. Näin itseni peilistä ja kysyin, kuka tuo nainen on? Hän ei ollut se energinen ja elämänjanoinen nainen, jonka muistin.
Kaikista vaikeinta oli kuitenkin sisäinen taistelu. Tunsin, kuinka naiseuteni, johon olin niin kauan samastunut, hivuttautui pois. Se ei tapahtunut yhdessä yössä, mutta pikkuhiljaa aloin kyseenalaistaa itseni ja paikkani maailmassa. Olinko enää sama ihminen, jos en ollut se nainen, joka olin ollut? Oliko minulla sama arvo?
Keskustelu ystävien ja vertaistuen kanssa oli pelastukseni. Ymmärsin, etten ollut yksin. Monet naiset kokivat samanlaista ahdistusta ja epävarmuutta. Se oli lohdullista, mutta samalla se herätti minussa halun löytää uuden suunnan. Aloin nähdä tämän elämänvaiheen mahdollisuutena tutkia, kuka oikeasti olin – ei vain naisena, vaan ihmisenä.
Vaihdevuodet eivät ole vieneet naiseuttani, vaan opettaneet minulle, että naiseus on muutakin kuin biologisia merkkejä. Läpi elämän naiseus on pullollaan voimaa, viisautta ja kykyä uudistua. Aloin arvostaa itseäni uudella tavalla, löytäen iloa pienistä asioista ja ymmärtäen, että minulla on vielä paljon annettavaa.
Tämä elämänvaihe on herättänyt minut uuteen ajatteluun siitä, mitä todella merkitsee olla läsnä omalle perheelleen. Vaikka työ on ollut tärkeä osa identiteettiäni, nyt tunnen vetoa viettää enemmän aikaa rakkaan lapsenlapseni kanssa. Ehkä on aika tehdä muutoksia ja löytää tasapaino työn ja perheen välillä, sillä perhe on minulle kaikki kaikessa.
Tämä kokemus on opettanut minulle, että naiseuden ydin ei katoa vaihdevuosien myötä. Se vain muuttaa muotoaan, kutsuen meitä löytämään uudenlaista kauneutta ja voimaa sisältämme. Vaihdevuodet eivät ole loppu, vaan uuden alku – mahdollisuus kasvaa, oppia ja rakastaa itseämme entistä syvemmin.
Yhdessä me selviämme.
Pirjo – Vaihdevuodet, teitä olen odottanut!
Tunsin riemua, kun vaihdevuosioireet alkoivat. Eniten odotin kuukautisten poisjääntiä. Rakastin lämpöisiä aaltoja. Minulla ei siis missään vaiheessa ollut kuumia aaltoja, vaan sellaisia hauskoja lämpimiä aaltoja. Usein pysähdyin nauttimaan aallosta, koska se merkitsi minulle, että kyllä ne menkat jää pian pois!
Mutta sitten lämpöiset aallot alkoivat tulla myös yöaikaan. Ensin nopeasti peitto pois, sitten hetken päästä kiireesti takaisin. Nyt ei enää naurattanut, sillä olen ollut vuosia todella hyvä nukkuja. Onneksi tästä vaiheesta en kärsinyt kauaa, koska aloin käyttämään luonnollista Booster-ravintolisää.
Minulla on kaksi lasta, joista vanhempi on muuttanut omilleen jo muutama vuosi taaksepäin. Nyt hiljattain myös nuorempi lapsi muutti omilleen. Tämä kirpaisi, koska koko tilanne tuntui jotenkin oudolta, olihan minulla tähän asti ollut jo vähintään yksi lapsi kanssani yli 20 vuoden ajan!
Olen nyt 53 ja nautin siitä. En häpeä ikääni ollenkaan, mutta jos ihan rehellinen olen, en myöskään pidä ajatuksesta, että seuraavat pyöreät vuodet tarkoittavat kuusikymppisiä 😀
Tunnen iloa ja kiitollisuutta siitä, että teen yrittäjänä töitä, mitä voin tehdä etänä. Olen siis vapaa matkustamaan miten haluan ja minne haluan. Superrakkaan oman mummini muistoa kunnioittaen haluan olla itsekin lempeä, ihana, mutta pikkuisen pervo mummeli sitten joskus, kun minulla on lastenlapsia.
Katariina – Elämänmuutos edessä
Vaihdevuosien saapuminen oli minulle merkki uudesta vaiheesta elämässäni – vaiheesta, jossa ei enää tarvinnut huolehtia raskaaksi tulemisesta. Tämä toi mukanaan vapauden tunteen, jota en ollut osannut odottaa. Se oli kuin uusi luku kirjassa, jonka sivut olivat vielä kirjoittamatta.
Vapautta seurasi kuitenkin ahdistus, joka kumpusi elämäni toisesta suuresta osa-alueesta: työstä. Olen aina ollut kovasti työelämään sitoutunut, mutta viime aikoina olen alkanut tuntea, että se vie minulta liikaa. Erityisesti nyt, kun elämääni on tullut uusi, ihana valonsäde – 11 kuukauden ikäinen lapsenlapseni.
Tämä pieni ihme on avannut sydämeni uudella tavalla ja herättänyt minussa halun viettää aikaa hänen kanssaan paljon enemmän kuin nykyinen työelämäni sallii. Haluan olla läsnä hänen kasvunsa ja kehityksensä hetkissä, opettaa hänelle elämän pieniä ihmeitä ja tukea häntä joka askeleella.
Tiedän, että aika lapsenlapseni kanssa on korvaamatonta. Se on aikaa, jota en saa takaisin, ja pelkään menettäväni tärkeitä hetkiä hänen elämästään tämän jatkuvan työtaakan alla. Haluaisin löytää tasapainon työelämän ja perhe-elämän välillä, mutta se tuntuu toisinaan mahdottomalta tehtävältä.
Tämä sisäinen ristiriita on ollut vaikeaa. Työn ja perheen välillä tasapainottelu on aina ollut haaste, mutta nyt, vaihdevuosien myötä, se tuntuu entistäkin painavammalta. Tunnen, että minulla on enemmän annettavaa perheelleni, erityisesti lapsenlapselleni, kuin pelkästään satunnaiset vierailut ja viikonloppuleikit.
Tämä ajanjakso on opettanut minulle, että elämässä on aikoja, jolloin meidän täytyy arvioida uudelleen prioriteettimme ja miettiä, mitä todella arvostamme. Olen alkanut harkita, olisiko nyt aika tehdä muutoksia – ehkä vähentää työtunteja tai jopa siirtyä osa-aikaiseen työhön – jotta voisin viettää enemmän aikaa lapsenlapseni kanssa.
Tämä ei ole helppo päätös, ja se vaatii paljon pohdintaa. Tiedän kuitenkin sydämessäni, että perhe on minulle kaikki kaikessa. Haluan olla läsnä heidän elämässään nyt, kun he tarvitsevat minua eniten. Ehkäpä vaihdevuodet eivät olekaan vain fyysinen muutos, vaan myös mahdollisuus uudelleenarviointiin ja kasvuun elämän muilla alueilla.